Prologi

      Aigeianmerellä, Theran kaupunki vuonna 1628 ennen ajanlaskun alkua, kevät.

Tuhkasade jatkui jo kolmatta päivää. Koko kaupunki oli muuttunut vaalean harmaaksi ja kastuneen nuotionpohjan hajuiseksi. Lähes kaikki saaren asukkaat olivat jo lähteneet merenylitys matkalle toivottuun turvasatamaan Kreetalle. Vehnäpellot, oliivitarhat ja rypälepensaat olivat peittyneet harmaan valkoiseen peitteeseen, kuin pohjoisen tutkimusmatkalta palanneiden kertomukset talvesta ja lumesta.

      Kylänvanhin oli muiden filosofikastin jäsenten kanssa neuvotellut kansan aarteiden turvaan saattamisesta. Suurimmat ja arvokkaimmat kirjakääröt, maljat ja pronssiesineet oli lastattu Kreetalle lähteneisiin laivoihin. Minolaisen kulttuurin tärkeimmät tiedot eivät kuitenkaan olleet turvattuja vain yhden keinon avulla. Filosofit olivat tienneet jo pitkään mitä tuleman piti. Thera tuhoutuu, räjähtää ja vajoaa merenpohjaan, niin olivat ennustukset kertoneet jo vuosisatojen ajan. Merkkinä tulevasta tuhosta oli uskomuksen ja ennustuksen mukaan, oleva tuhkasade! Ihmiskunnan historian kehittynein, vaurain ja mahtavin kansa oli tiennyt jo pitkään olevansa kuolemanpartaalla. He olivat kuitenkin varautuneet tähän. Esi-isien ennustuksissa oli myös kerrottu, että jos edes osa kansasta selviytyy, tulee koittamaan vielä uusi aika, jolloin minolaiset nousevat takaisin mahtiasemaansa... (Atlantiksen perilliset kirjasta)

​